Viikonloppufiilistelyä

Tämä päivä on tuntunut pitkältä kuin nälkävuosi!

Ensin puoli viiteen töissä, josta viimeiset tunnit olivat kyllä aikamoista sinnittelyä. En tiedä mikä siinä

huoneilmassa on, mutta vaikka nyt olen päässyt eroon pahimmista poskiontelovaivoista,

tänään ovat silmät olleet tosi arat ja kokoajan tuntuu kuin olisi hiekkaa silmissä.

Lisäksi näiden pitkien päivien päätteeksi kurkussakin aina kaihertaa.

Työpäivän jälkeen nieleminenkin ärsyttää kurkkua. 

En ole ollut koskaan herkkä sisäilmaongelmille ja olen vähän hymähdellytkin (myönnän)

herkimpien oireilulle, mutta nyt kyllä täytyy myöntää, että pistää miettimään...

Ongelmat tuntuvat selkeimmin iltavuorossa, jolloin päivät ovat pidempiä ja

ulkoilu jää päivän aikana minimiin.

Loppuillan olenkin sitten taistellut väsymystä ja mielitekoja vastaan...

Pakko laihtua!

Pakko saada itsensä taas kuosiin! 

Koska täällä eletään nyt varsin askeettista elämää, tämän päivän kuvat ovat 

viime sunnuntailta, jolloin saimme ihanat ystävät glögille.

Viikonloppuisin on lupa herkutella, ja tiistaisin on lupa muistella edellistä viikonloppua, eikö?

Parsapiirakka... eikös se ole terveysruokaa?

Ensimäiset joulutortutkin väännettiin... enkelit tietysti ;)

Viikonloppuna väsätyt kukat ovat muuten edelleen ihan priimakunnossa!

Isänpäivä

Meidän isänpäivä alkoi ihan niinkuin mikä tahansa sunnuntaipäivä,

koska vietimme sen kotona ilman isää. 

Tällaisina juhlapyhinä sitä joskus miettii, miten erilaista elämä olisi ehjässä perheessä.

Näinä päivinä arvostus omia vanhempia ja heidän yli koko elinikäni kestänyttä liittoaan kohtaan kasvaa.

Viime aikoina olen herännyt siihen tosiasiaan, että aika moni ikäiseni on jo joutunut

kuoleman kautta luopumaan omasta vanhemmastaan.

On hienoa, että tänäänkin, vaikka lasten isä ilmoitti olevansa matkoilla, 

hän on kuitenkin lapsille olemassa, ja
meillä on lähellä ukki, jota iltapäivällä lähdimme sitten koko pikkuperheellämme juhlimaan!

 Ukki itse oli valmistanut meille hirvikäristystä joka on lastenlasten lempiruoka,

ja täytyypä sanoa, että ehkä parasta riistaruokaa jota koskaan olen maistanut! 

Äiti oli loihtinut kahvipöytään voileipäkakun ja lakkakakkua.

Olo on nyt sen mukainen!

Tyttö lähtee vielä myöhemmin illalla viemään lahjansa omalle isälleen ja taidan itse sen 

aikana käydä piiiiiiitkän lenkin!

Tästä ruokamäärästä ei muulla selvitä!

Lisää volyymia lähimetsästä

Tuoreet, elävät kukat ovat ehdottomasti arjen luksusta, ja etenkin viikonloppuna ne 

ovat kyllä ihan ehdoton juttu! 

Tällasessa kolmen lapsen yh perheessä on harvoin rahaa oikein törsätä

asti, ja niinpä kukkaostoksetkin pitää harkita tosi tarkkaan.

Tänään me tytön kanssa aloitettiin aamu tekemällä retki lähimetsään, josta 

keräiltiin sankollinen kaikenlaista tarpeellista;

sammalta, havuja ja mustikanvarpuja.

Lähikaupasta sitten haettiin 4e :n sekalainen kukkakimppu, josta kukkia napsimalla ja 

matsän antimiin yhdistelemällä saatiin kokonaista neljä erilaista

kukkaluomusta lauantaipäivää ilostuttamaan!

Päivä vierähtikin mukavasti leipoen ja ruokaa tehden, ihan vaan kotona olosta nautiskellen!

Leppoisaa lauantai-iltaa näiden terveisten myötä

jokaiselle <3

                                                                                        

                                                                         

Kun Sulolta miehuus lähti

No nyt se lähti! Nimittäin miehuus meidän perheen kovimmalta kollilta, Sulolta.

Olen odottanut tätä sellaisin pelonsekaisin tuntein, koska perheessämme asuu myös viehättävä

kissaneiti Tami, jonka kanssa Sulo on kilpaa kasvanut.

Leikkuuaika oli tarkkaa kilpajuoksua ajan kanssa, ettei tulisi leikattua liian aikaisin, eikä toisaalta liian myöhään jos pullat olisivatkin jo uunissa.

Tällä kertaa on aihetta tuulettaa, koska minä ehdin ensin! 

Uskomatonta vain miten syyllinen olo voi tulla toisen miehisyyden riistosta.

Koko päivän ajan huomasin vältteleväni kissan katsetta, ehkä siksi ettei se arvaisi että olen

suunnitellut jotain sen päänmenoksi... (en vielä siinä vaiheessa tohtinut paljastaa kumman pään)

Leikkaus meni kaikinpuolin hyvin, ja nyt kotona köllöttelee ja hoipertelee opiaattihuuruista toipuva kissa. 

Vea on innokas potilasta hoitamaan, ja lukee sille Royal Caninin mainoslehtisiä.

Potilas on vielä sen verran kuutamolla, 

että osaa esittää kiinnostunutta.

Viikonloppu menee siis kotoillessa ja pikkupotilaan pallivaivaa hoidellessa :)

Jouluinspiraation metsästystä

Marraskuun kuudes... tasan kuukausi itsenäisyyspäivään!

Kaupan hyllyihin oli ilmestynyt valikoima joululehtiä ja himoitsin niitä

kassan ohi kulkiessani. Päätin kuitenkin tänä internetin ja Pinterestin

aikakautena säästää 7e ja sain kuin sainkin pidettyä näppini niistä erossa.

No hyvä on, ihan vähän kurkistin...

Mutten tuonut kotiin ensimäistäkään.

Sormet syyhyävät kaikenlaiseen joulutekemiseen ja siksipä inspiraation hakeminen

alkakoon siitä, että kaivoin aluksi kaikki vanhat joululehdet kaappien kätköistä

ja aion pyhittää tämän illan niiden selaamiselle.

Samaan hengenvetoon nostin myös joulukoristelaatikot alas yläkaapista

ja ihan vähän jo laiteltiin tytön kanssa joulutunnelmaa kotiin.

Liian aikaista?

Ehei! Tähän kun ei kyllästy koskaan!

Kaksi kuukautta joulutunnelmaa on ihan kohtuullista, eikö? 

Lapset ovat loppuviikon isällänsä, joten kynttilän valossa yksin istuskelen

ja nautiskelen tunnelmasta kera mustikkaglögin ja pähkinäsuklaan.

Ei paha!

...ja Tamikin on sitä mieltä, että joululaatikosta löytynyt istuintyyny on tosi hyvä juttu!

Jos ei näissä fiiliksissä ala kranssia pukkaamaan, niin johan on kumma ;)

Mukavaa loppuviikkoa teille ystäväiset!

Ystävän koti

Maanantaiheippa!

Ihanan viikonlopun jälkeen arki painaa päälle, eikä sekään ole lainkaan hullumpaa!

Tytön kanssa on nautiskeltu toistemme seurasta ja siivoiltu kotia. Sellasta ihan tavallista arkista menoa

täällä siis. Aamulla töihin ja illalla hetki toisillemme ja kissoille :)

Muuta ei juuri ehdikään!

Laittelen teille pari kuvaa nähtäväksi ystäväni kodista jossa sain kokea vieraanvaraisuutta 

viime viikonlopun ajan.

Tykkään tästä pienestä puutalosta Joensuussa hurjasti...

ja vielä enemmän sen asukkaista :)

Pakko tietysti aloittaa perjantai-illasta ja Vain Elämää -hetkestä...

Ystäväni on ihan uskomattoman taitava kirppistelijä :) 

Tällaisten viikonloppujen jälkeen iskee koti- ja perhekuume! :)

Mukavaa viikoa kaikille teille ihanoille!

Ameriikan hapatusta

Karkeista ja kepposista oli tehty tämä viikonloppu!

Lapset olivat isällään mutta karkasin Joensuuhun varsin lapsekkaaseen seuraan

nautiskelemaan pitkästä aikaa entisen kotikaupungin tunnelmasta.

Kyllä se minun sydän taitaa olla siellä vieläkin... 

Joka kerta tuntuu kuin olisin kotona, ja se laittaa kyllä miettimään onko tässä 

Kajaanissa mitään järkeä!

Noh, jätetään sen pohdiskelu tuonnemmaksi, ja keskitytään viikonloppuun.

Meillä ei ole koskaan vietetty Halloweenia. Kuinkas teillä?

Maassa maan tavalla, joten ihanaisten ystävieni luona pääsin tutustumaan tähänkin 

uudenkarheaan perinteeseen. 

Koska perhettä on siunattu kolmella pojalla, oli teema oikeinkin mieleinen!

Laittelen myöhemmin lisää kuvia viikonlopulta, mutta tässä muutama kuva

eilisistä karmivan herkullisista bileistä ;) 

Pimeässä kuvaaminen on aina yhtä haastavaa, eikä esim. ulkosaunan hämyinen

tunnelma valitettavasti välity ihan sellaisena kuin se oli,

mutta paremman kuvaajan puutteessa...

 

 Ihanaa tulevaa viikkoa kaikille lukijoille!