Kevään korvalla

Heipat taas pitkästä aikaa! Oikein piti itsekin säikähtää, kuinka paljon aikaa on kulunut edellisestä postauksesta! Elämä on ollut sattuneista syistä niin... miten sen nyt sanoisi... ei varsinaisesti hekstistä, mutta kaiken täyttävää. En yksinkertaisesti ole suoriutunut blogin päivityksestä, vaikka monesti se on mielessä käynyt. Mutta ei hätää! Sikäli mikäli asiat järjestyvät suunnitellulla tavalla, tulevat kyllä blogipostauksetkin  yleistymään :D Sen verran voin luvata!

Puolessa välissä maaliskuuta meillä juhlittiin synttäreitä oikein kahden naisen voimin. Oma tyttäreni jonka odotusaikana koko blogaamisharrastusta aloittelin, täytti jo huikeat seitsemän vuotta! Samaan syssyyn juhlittiin myös tuon rakkaan ukkelini tyttären 15-vuotisjuhlia. Kakkua oli kaikkien makuun!

Onneksi ehdittiin juhlia juhlat oikein antaumuksella ennen kuin meidän pesä muuttui sairastuvaksi! Pääsiäinen menikin iloisesti oksennellessa ja sama on jatkunut vielä tälläkin viikolla. Huomenna olisi uusi yritys jalkautua ihmisten pariin. Pitäkää peukkuja! Ei varmasti olla ainoita, jotka tauti on kaatanut kevään kunniaksi, joten jaksamista myös muille kotona toipuville, isoille ja pienille potilaille! Onneksi valo alkaa voittaa ja pienikin pilkahdus aurinkoa saa taas jaksamaan!

Palataan piakkoin <3

Tissit balanssissa

Moikka moi! Meidän viikonloppu huipentui hiihtolomalaisten paluuseen ja mummon ja ukin vierailuun. Lasten palattua kotiin juhlittiin nuorimmaisen 6-vuotissynttäreitä, ja jo pelkän eilisen syömisen jäljiltä masut olivat niin täynnä herkkuja, että tämänkin laiskanpulskean äidin oli "pakko" tarttua aamulla kahvakuulaan ja hakea pieni hiki päälle muustakin, kuin syömisestä ja stressistä, ennen kuin on liian myöhäistä. Tuore 6-vuotias seurasi menoa uuden vauvansa kanssa ja totesi hetken katseltuaan:

"Kuule äiti, tolla menolla sun tissit vaan pienenee, pienenee ja pienenee!"

Onneksi asiaan saatiin oikaisu kun tänään sitten herkuteltiin lisää kattauksen vol. 2 merkeissä.

Juhlat on nyt juhlittu ja pitää alkaa ihan oikeasti suunnata mieli kohti kesää ja projektia

"kesäkunto 2015"

HUOH!

Viidennen päivän iltana

Jahas... pitäisikö sitä muutama kuva uudesta kodista, taikka ainakin eteisestä tännekin laittaa, vaikkei sitä unelmakotia TAASKAAN tullut! Alkaa jo huvittaa koko blogi! Viivun täydellistä ihanaa kotiunelmaa on tässä etsitty nyt kohta kuusi vuotta :D Ei oo, ei tuu! Mutta iso hali ja peukku teille, jotka olette jaksaneet mukana roikkua! Olette kultaisia <3

Olen viime päivinä miettinyt, mistä sisältö blogiin, kun remppaa ei sitten tullutkaan... Eikä taloa.  Kuka jaksaa katsella näitä opiskelijakämpän valkeita seiniä? Paitsi tietty me... Meillä ei oo muita vaihtoehtoja ;)

Ajatus täyttyy nyt siitä, että näiden seinien sisälle pitäisi kahdeksi vuodeksi rakentaa koti. Ilman maalia, ilman tapettia... (hitsiläinen, sitäkin monta rullaa kaapissa!!!) Ja näiden seinien sisällä pitäisi kirjoittaa gradu. Löytää into ja jaksaminen tehokkaaseen opiskeluun.

Tämä viikko on ollut armollinen. Mummon kanssa on pesty ikkunoita ja purettu laatikoita. Käyty ulkona syömässä ja kirkossa kuuntelemassa Jippua, mutta ensi viikolla alkaa arki. Näyttää siltä, että se arki alkaa näiden valkoisten seinien sisällä, joihin ei edes naulaa saa upotettua! (Paitsi eteiseen) Silti olen jotenkin kierosti onnellinen... Ihan KAMALAN onnellinen. 

Jostain syvältä kumpuaa usko siihen, että paras on vielä edessä...

Niinpä toivottelen ihanan positiivista viikonloppua kaikille teille ihanoille <3

~Viivu~

Lapsen juhlaa

Ihanat prinsessa/ kissa / keiju / tyttösynttärit takana! Muuttolaatikoiden keskellä juhlatunnelma nousi kattoon saakka ja saatiin vielä viettää ihanaa juhlaa rakkaiden ystävien kanssa. Rakas päivänsankari tietysti innoissaan! 

Itseasiassa eilen tasan viisi vuotta sitten tähän aikaan sitä istuskeltiin synnärillä Joensuussa kiikkustuolissa ja mietittiin, että ei kyllä ehdi ensi yönä syntyä... Syntyi sittenkin :) Ennen kahta oli jo nyytti kainalossa, vaikka puoliltaöin isi oli vielä lähdössä kotiin nukkumaan. Tässä muutamia kuvia synttärijuhlista. Sanat eivät riitä <3

Yksi meidän perheen synttäriperinteistä on, että sankari herätetään aamulla koko perheen voimin herkkuaamiaiselle. Tässä sankari isoveikan kainalossa.

Kakku koottiin sankarin toiveiden mukaan... Hello Kitty ja lakritsi- mansikka täyte Kinuskikissan ohjeella.

 

 

 

Näin meillä on nyt ihana 5-vuotias, ja voidaan pakata kaikki loputkin tavarat laatikkoon. Kahden viikon päästä me ollaan jo uudessa kodissa Joensuussa. Uskomatonta!

Terkuin, Viivu

Synttärivalmisteluja

Vaikka mieli on jo kovasti tulevassa muutossa, niin ennen sitä meillä juhlitaan tässä vanhassa kodissa vielä pikkuprinsessan 5-vuotis synttärit, joiden suunnittelu on jo täydessä vauhdissa. Ihanaa, kun on vielä tuollainen pieni ihminen joka jaksaa innostua näistä juhlasuunnitteluista melkein yhtä paljon kuin äiti ;) 

Pari viikkoa sitten käväisin Kuopiossa ja Ikeasta tarttui mukaan kasa söpöjä silkkipapereita, joista on nyt sitten tehty "prototyyppi" synttärikoristelusta. Muutaman valmiinkin palleron ostin ihan vain varmuuden vuoksi, jos vaikka ei olisi itsetehdyistä palleroista ollut julkiseen levitykseen :D Ohje on napattu Pinterestistä. 

 

Tekeminen oli yhtä helppoa kuin mitä olin aavistellut, ja lopputuloskin vähintään siedettävä. Silkkipaperi repeilee helposti, joten kauniin lopputuloksen saamiseksi tarvitaan hellät, maltilliset mutta päättäväiset kädet.

Nyt vain uutta putkeen ja koti täyteen tällaisia :D Neidillä ainakin on jo selvät sävelet mihin kaikkialle näitä tarvitaan... Ettei nyt taas lähtisi mopo käsistä. Onneksi silkkipaperimäärä on rajallinen!

Mukavaa loskaviikkoa teille ystävät <3