Rantaa ja muistoja

Olettekos te muut jo käyneet uimassa? 

Juu, en minäkään!

Mutta se rohkeampi meistä nuorista naisista on :)

Tänään oli NIIN upea keli taas, että oli ihan pakko ottaa hetki vapaata ja karata rannalle.

Rannalle, joka on täynnä muistoja. 

Ekan kerran nyt siellä oleiltiin muuton jälkeen, ja aikamoista vuoristorataa meni muistojen polku

tämän äidin mielessä. 

Samalla rannalla melkein asuttiin kun pojat olivat pieniä. 

Siellä on jaettu ystävien kanssa niin iloja kuin surujakin, mutta ennen kaikkea punoittavat pakarat!

Kun on kivaa, ei sitä huomaa miten aurinko tekee tepposiaan.

Tuolla rannalla pojat ovat kasvaneet eväitä syöden ja lapsuuden kesistä nauttien.

Silloin sinne pyöräiltiin / käveltiin läheisen puutarhamökkialueen läpi, jonka vieressä asuimme pientä puutaloa silloin kun tätäkin blogaamista aloittelin tietämättä, mikä blogi oikeastaan edes on.

Samalle rannalle suuntasin (kuvassa) kun olin juuri kuullut odottavani kolmatta lasta. 

Muistan kuin "eilisen päivän" kuinka kuljin lähikaupan kautta ostaen Vauva-lehden ja ison rasian tuoreita mansikoita. Kuten aina raskaaksi tullessani, olin jo "lihonut" useita kiloja pelkästä ajatuksesta, joten päätin pitää mekon ylläni ;)

Samoilla rannoilla me nautittiin tänään ihanan 5-vuotiaan tyttäreni kanssa kesäisestä hellepäivästä!

Nuorimmainen heitti talviturkkinsa, minä en...

Helteet jatkukoot!!!

Ehkä mie jo sitten heinäkuussa...