Tänään meillä on saavutettu jonkinmoinen virstanpylväs!
Luin nimittäin iltapalapöydässä SISUSTUSLEHTEÄ (Maalaisunelmia vuodelta 2009)
5-vuotiaan tyttäreni kanssa kilpaa huokaillen.
Kun minä tuumasin, että tuollaiset puulattiat ja seinät haluaisin, säesti tyttö vierestä:
"... ja sitten otettaisiin kanoja!"
Kyllä, perintö on siirretty!
Koska tämä perintö on varsin henkistä laatua, kyky haaveilla, päätettiin viis veisata taas tästä opiskelijakämpästä ja luoda ympärille ripaus sitä unelmaa josta me nyt sitten yhdessä haaveillaan.
Löysin joulutarvikelaatikosta puisista helmistä pujotellun sydämen joka me tuunattiin repimällä muutama vansa kangaskassi riekaleiksi ja solmimalla riekaleista rusetteja.
Ajatus lähti siitä, että ulko-oveen tarvittiin kranssi, ja pelkkä helmisydän tuntui jotenkin jo edellisjouluina nähdyltä ja keposelta.
Askartelu oli helppoa ja mukavaa, kun liimaa ei tarvittu ja suikaleiden repiminen oli juuri 5-vuotiaalle sopivaa hommaa!
Tykästyttiin kranssiin niin, että oli pakko värkätä sisälle samanmoinen <3
Ensimäinen hyasinttikin tuotiin maitokaupasta kotia.
Tunnelmallista tiistaita!
Voi että, teillä on ollut varmaan ihana askarteluhetki ja noin söpö lopputuloskin :) Hmm... mitäs mä alkaisin askarteleen... Joo, on tärkeä siirtää asioita äidiltä tyttärelle ;)
VastaaPoista